Keittiön tuunausta!

On aika siirtyä sisälle puuhastelemaan jotain uutta piristykseksi. Tänään oli aivan upea kaunis pakkaspäivä jos nyt paria astetta vai pakkaseksi sanoa. Ihana vuoden aika menossa...

Vanhat keittiökaappien kahvat saivat siirtyä odottamaan maalausta...

Toiselle puolelle punaiset ja toiselle..

turkoosit.

Viimeinen kukkija..

Syksyn viimeinen kukkija myrkkylilja giganteum ja kauniisti kohmettunut rentoakankaali. Piha odottaa lumipeitettä...

Talven tuloa odotellessa

Viime keväänä Tallinnan kukkamessuilta tuomisina pihaamme sopiva lintulauta.  Tänään riitti vilskettä oikein mukavasti. Sateenjäljiltä säästyneet pihlajanmarjat teki myös kauppansa. Koristeomanapuun hedelmät maistui myös närhille joita oli runsainmitoin.

Etikkasäilykeitä

Olipas hyvä paprikasipulisalaatti säilyke. Pilkoin paprikat ja sipulit jotka valmistin meiran mausteseoksella kasvisten ja sientensäilöntään pussin ohjeen mukaan. Säilöntäaineita varaan muutaman pussin talveksi, koska niitä ei tahdo saada kun sekonkiaikaan..aina niitä kumminkin tarvitsee. Viemisiksi on sitten mukava jotain valmistaa...

Kaikenlaisia karviaisia...

Hinnonmäen keltainen imelän happoinen maistuu hyvälle puutarhassa touhuamisen välissä. Vuoristokarviainen  Houghton vanha lajike. Marjat melko pienet, kirkkaanpunaiset ja makeat. Marjalla on arkinen maine mutta hillona aivan oivallinen jogurttiin tai mysliin.

Rungollinen marjapensas

Kiireisten yrittäjä vuosien jälkeen on vapaa-aikaa ruhtinaallisesti. Olisko sen innoittamana iskenyt marjapensaiden istutus into. Keväällä en suorastaan raskinut hankkia rungollista mustaherukkaa, mutta syksyllä loppuunmyynnitä se sitten kotiutui meidän pihaan. Ympärille istutin kukkasipuleita talvenaikana pitää miettiä mitä keväällä tilalle..

Punaherukkaa vaaleaa ja tummempaa

Miniäni innoittamana vuosien jälkeen mehujen valmistuskuume iskenyt...kuinka hyvältä ne maistuu varsinkin kun tietää mistä ne on tehty. Osan marjoja pakastan ja keittelen pitkin talvea sopivasti kaikkea sekoitellen.

Punaherukka Katri odottaa vielä onko tämä sopiva kasvupaikka..

Syksyinen päivä luonnonkeskellä

Jatkuvan sateen jälkeen yksi kaunis sateeton päivä Petkeljärven kansallispuistossa. Se rauha ja hiljaisuus joka luonnosta löytyy pitäisi kokea useammin...Petkeljärven kansallispuisto

Kukkasipulien aikaa...

Vuosivuodelta perennapenkki muuttaa muotoaan, mutta sipulikukat on ja pysyy. Olen osan nostanut kesällä pois penkeistä. Kenkälaatikot ovat oiva säilytyspaikka sipuleille. Osan olen tuunannut ja tärkeintä on laittaa nimilaput laatikkoon. Minä en ainakaan tunnista sipulin ulkomuodosta kaikkia mitä ovat...

Tulppaani Orange Angeligue sekä Monarch sopii kauniisti havujen seuraan. 

Liljat oli kadonneet muutosten seurauksena. Valintana tällä kertaa  valkoista ja tummaaroosaa.

Libanoninlaukka sekä keltalaukka joka on uusi tuttavuus tältä kesältä. Sievä pieni laji joka kukkii alkukesästä.

Ikkunanpesua

Rakastan ikkunanpesua kiireettömänä sunnuntai aamuna. Vuodenaikojen mukaan laitan ikkunan väliin jotain piristystä. Tällä kertaa värinä turkoosit Indiskan mukit...iltojen pimetessä kynttilä lähettää terveisen kadulla kulkijalle.

Tomaattini

Elämäni ensimmäiset, mutta ei viimeiset tomaatit jotka kasvattanut. Vielä tänään runsaasti kypsymässä mikä harmi, kun eivät millään ehdi kasvaa edes tarpeeksi suuriksi. Osan kypsytin käärittynä paperiin kera omenan..ehkä ensi kesällä teen pienen kasvihuoneen. Kaikki tarvittavat välineet löytyy, joten ei tarvitse kun kasata tai no hiukan enemmän taitaa tekemistä löytyä. Nämä oli avomaatomaattia. Hyvin tuettuna aurinkoisessa paikassa oli helppo kasvattaa.

Herukan istutusta mökille

Olihan haasteellista istutuskuopankaivaminen...pientä ja vähän suurempaa kiveä löytyi ihan kahden ylimääräisen kahvitauon verran. Mustaherukan taimet oli sen verran venähtäneet, että puutarhurin suosituksesta istutan 30 cm syvempään kun juuripaakku on. Tein kohopenkin johon on tuet myös helppi kiinnittää.

Luonnonantimista talven ruokahetkiin

Tänä syksynä oikein innolla keitelty puolukasta kaikenlaista...yllättävän hyvää tuli myös puolukka porkkanahyytelöstä johon käytin steviaa makeuttamaan. Siinä pitää vain olla hyvin tarkkan, jotta ei mene liikaa. Hyvin pestyihin lasipurkkeihin jotka lämmitän uunissa 125 asteessa. Onneksi jääkaapissa on tilaa jossa odottavat siirtymistä perheenjäsenten ruokapöytään.

Ruukkuihin syysistutuksia luonnosta

Alkusyksyn löytöjä kuistille pikaisesti kerättynä...

Karhu samalla mättäällä

Ehdin jo ihmetellä jälkiä ennen kun ymmärsin niiden kuuluvan melkein naapurille. Vuosia on tiedetty karhujen viihtyvän lähellä ja on poikasia jokunen kerta myös nähty istuessa autossa turvallisesti.

Ei tästä kyllä mitään tainnut löytyä...minulla oli parempi tuuri puolukoiden suhteen tänä vuonna.

Näitä jälkiä mitaillessa ja netistä tutkiessa lopputulos oli, että vajaa kaksisataa kiloinen jöllikkä.

Viisikymmentä metriä mökistä me tepastellaan onneksi eri aikaan...