Tomaattini

Elämäni ensimmäiset, mutta ei viimeiset tomaatit jotka kasvattanut. Vielä tänään runsaasti kypsymässä mikä harmi, kun eivät millään ehdi kasvaa edes tarpeeksi suuriksi. Osan kypsytin käärittynä paperiin kera omenan..ehkä ensi kesällä teen pienen kasvihuoneen. Kaikki tarvittavat välineet löytyy, joten ei tarvitse kun kasata tai no hiukan enemmän taitaa tekemistä löytyä. Nämä oli avomaatomaattia. Hyvin tuettuna aurinkoisessa paikassa oli helppo kasvattaa.

Herukan istutusta mökille

Olihan haasteellista istutuskuopankaivaminen...pientä ja vähän suurempaa kiveä löytyi ihan kahden ylimääräisen kahvitauon verran. Mustaherukan taimet oli sen verran venähtäneet, että puutarhurin suosituksesta istutan 30 cm syvempään kun juuripaakku on. Tein kohopenkin johon on tuet myös helppi kiinnittää.

Luonnonantimista talven ruokahetkiin

Tänä syksynä oikein innolla keitelty puolukasta kaikenlaista...yllättävän hyvää tuli myös puolukka porkkanahyytelöstä johon käytin steviaa makeuttamaan. Siinä pitää vain olla hyvin tarkkan, jotta ei mene liikaa. Hyvin pestyihin lasipurkkeihin jotka lämmitän uunissa 125 asteessa. Onneksi jääkaapissa on tilaa jossa odottavat siirtymistä perheenjäsenten ruokapöytään.

Ruukkuihin syysistutuksia luonnosta

Alkusyksyn löytöjä kuistille pikaisesti kerättynä...

Karhu samalla mättäällä

Ehdin jo ihmetellä jälkiä ennen kun ymmärsin niiden kuuluvan melkein naapurille. Vuosia on tiedetty karhujen viihtyvän lähellä ja on poikasia jokunen kerta myös nähty istuessa autossa turvallisesti.

Ei tästä kyllä mitään tainnut löytyä...minulla oli parempi tuuri puolukoiden suhteen tänä vuonna.

Näitä jälkiä mitaillessa ja netistä tutkiessa lopputulos oli, että vajaa kaksisataa kiloinen jöllikkä.

Viisikymmentä metriä mökistä me tepastellaan onneksi eri aikaan...

Puolukka kypsyy...

Hyytelö puolukan kesäys viikonloppu. Sateisen kesän jälkeen tuntui mukavalta olla luonnossa ja nauttia hiljaisuudesta...

Yllätys odotti

Hiukan säpsäytti kun aloin siirtää lämmityspuita sisälle. No puut takaisin ja odottamaan kunnes sakusammakko on loikkinut pois...

Lomailua Tampereella

Erittäin kauniit väriyhdistelmät. Pienellä saatu kesäistutus taipumaan syksyyn..

Lomamatkalla kotimaassa

Tampereella aivan uskomattoman kauniit istutukset jotka saatu syysaikaan lisäämällä heiniä...ideaa omaan pihaan myös.

Syksy saapunut..

Onneksi vielä hyvin lämpimiä päiviä eikä yöpakkasia ole kuulunut, koska pelargoniani ovat vasta alkaneet
runsaammin kukkimaan.

Tämä karjalanneito talvehti hyvin pienestä alusta...

Kevätpikkusydän

Löysi paikkansa terassin kolosta kohti valoa...koska viihtyy hyvin niin saa jatkaa kasvuaan.

Kevätpikkusydän

Marjakasvi jota tekisi mieli kokeilla

..jos joku poimis marjat ja valmistais sekä nauttisi.

Hopealle hohtava, lajikkeesta riippuen 200–500 cm korkea tyrni on sekä koriste- että marjapensas. Jotta pensaaseen kehittyy oransseja marjoja, emikasvien keskelle istutetaan muutamia pölyttäviä hedepensaita. Kirpeät, mutta aromikkaat marjat säilyvät pitkälle talveen, ja ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Marjanviljelyä varten tyrnistä on jalostettu isomarjaisia ja vähäpiikkisinä helpommin poimittavia lajikkeita.

Tyrni on meillä luonnonvarainen merenrantojen pioneerikasvi, jonka kasvupaikan on oltava ehdottomasti aurinkoinen. Runsaasti voimakkaita juurivesoja kasvattava pensas kestää erittäin hyvin tuulta ja suolaa. Leikkaustarve on vähäinen.

Käyttö: Happoiset, voimakasaromiset marjat poimitaan käsin tai mehu puristetaan oksista erityisellä tyrnipuristimella. Mehusta voi valmistaa likööriä, marmeladia ja laimennettavaa tuoremehua. 100 g marjoja sisältää C-vitamiinia yleensä yli 200 mg. Lisäksi marjoissa on mm. karoteenia sekä B-, E-, F-, K- ja P-vitamiineja.
Kukinta: Lähes huomaamaton kukinta toukokuussa. Tyrni on tuulipölytteinen.
Kasvupaikka: Aurinko; kuiva–kostea, keskiravinteinen. Typensitojana tyrni ei vaadi paljon kasvualustalta.
Taimiväli: 90 cm.

Mökillä on tilaa joten ehkä syksyn mittään nämä sinne löytävät!

Lilja kukkii...

Olin jotain istuttanut ja kaunis liljahan sieltä pussista ilmestyi. Pieniä sipuleita penkkejä muokatessa aina löytyy. Istutan niitä ruukkuihin tai pusseihin odottamaan kasvua.

Marjakasveja sarjaa...

Tuleekohan tästä mitään...

Oma vielä odottaa päätyä tähän tulokseen...

Pohjoisamerikkalainen ”saskatoon” on marjanviljelyyn erityisesti jalostettu tuomipihlaja. Tämä valkokukkainen pensas tai pikkupuu on samalla puutarhan koristekasvi. Täysin terveet tuomipihlajat sopivat luonnonmukaiseen viljelyyn. Lajikkeet ovat itsepölytteisiä, joten yksikin pensas tuottaa satoa.

Käyttö: Loppukesällä kypsyvät makeat, tummansiniset marjat tuovat mieleen mustikat. Tuomipihlajia kutsutaankin intiaanien mustikkapuiksi. Marjat katoavat lintujen suihin, ellei marjoja poimita pian niiden kypsyttyä. Ne soveltuvat parhaiten hilloksi ja mehuksi yhdessä muiden marjojen kanssa.
Kukinta: Valkoiset, tuomea muistuttavat kukkatertut puhkeavat touko–kesäkuussa.
Kasvupaikka: Aurinko, tuore, keski–runsasravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu (pH 6–6,5). Aurinkoisella paikalla marjoista tulee maukkaimmat.
Hoito: Liian korkeiksi ja vaikeasti poimittavaksi kasvavia lajikkeita kannattaa leikata säännöllisesti. Vanhaa, vähintään viisivuotiasta pensasta, aletaan nuorentaa poistamalla vanhimpia oksia vaikkapa joka keväänä ennen silmujen avautumista. Kun et anna versojen kasvaa 2–2,5 senttiä paksummiksi, pensas tuottaa runsaasti satoa joka kesä ainakin 30 vuoden ajan.
Taimiväli: noin 2,5 metriä ryhmissä tai riveissä.

Joskus radiossa kuutin saskatoonin kokeilusta yliopistossamme ja päätin kokeilla.

Perennapenkkien toivotut värit

Penkeissä on myös tuijia ja kuunliljoja runkona...niiden seuraan sopivia värejä alkajaisiksi.

Tarhakullero Trollius chinensis

Köynnösruusu John Cabot kanadalainen

Palavarakkaus hiukan kallellaan...

Siskolta saatu unikko. Hyvin kotiutunut...toivottavasti.

Kuutamohortensia

Keltavuohenkuusama on todella kaunis.Rehevän ja ilmavan pensaan versot kaartuvat kevyesti. Lehdistö on keväällä heleänvihreä, syksyllä keltainen. 

Ketoneilikka seuranaan...

Pioni vuosien takaa joten nimi hukassa.