Kaunosilmä

Todella haasteellinen minulle tämä kesäkukka...toki en ole vuosiin siemenestä juuri mitään kasvattanut eli oppia ikä kaikki...osa kasvoi pitkäksi osan jäädessä luvatusti tiheäksi pyöreäksi mättääksi.

Karhunvadelma näyttää hyvältä...

Karhunvadelmassa raakileita mukavasti yllättävän paljon.

Sonja-lajike

Runsassatoinen ja erittäin kestävä. Marjat ovat isoja, mustia ja makeita. Marjat poimitaan täysin kypsinä. Kasvi on voimakaspiikkinen. Piikeistä huolimatta pensaat kelpaavat talvella rusakoille, joten suojaus on tarpeen.

Karhunvadelma kukkii valkoisin, näyttävin kukin keskikesällä. Mustat marjat kypsyvät elokuusta alkaen ja satoa saadaan yöpakkasiin asti.

Karhunvatukka ei kärsi tuholaisista samalla tavalla kuin puutarhavadelma, vaan saa yleensä kasvaa rauhassa vattukuoriaisilta.

Kasvualusta

Kasvualustaksi sopii muheva ja runsasravinteinen multamaa. Pitkiksi kasvavat versot kaipaavat tukemista. Kasvi sopii hyvin seinustalle.

Lannoittaminen

Keväällä karhunvadelmaa lannoitetaan vähätyppisellä marjakasveille tarkoitetulla lannoitteella. Kompostiakin voi laittaa muutaman lapiollisen pensaan juurelle. Kasvi viihtyy melko happamassa maassa. Loppukesällä voi antaa marjojen syyslannoitetta.

Leikkaminen

Pitkät versot typistetään keväällä parimetrisiksi ja kuivat varret poistetaan. Marjoja saadaan toisen vuoden versoista.

Karhunvatukan käyttö

Marjat sopivat tuorekäyttöön, pakastukseen, hilloksi, mehuksi ja viiniksi. Lehdistä saa vatsaa rauhoittavaa teetä. Karhunvadelman marjoissa on C-vitamiinia noin 20 mg 100 g:ssa ja runsaasti terveydelle hyödyllisiä flavonoideja ja lignaaneja.

Kesäkukkia

Kesäkukkia tänään ja keväällä hyvin talvehtineina. Osalla jo toinen kesä talven jälkeen menossa. Talvehtivat noin 10 asteessa valoisassa huoneessa. Olen onnellinen, että on mahdollisuus tälläiseen tilaan. Verenpisarat yllätti todella miten hyvin onnistuivat.

.

Erilaiset ruukut jotka oli varaston hyllyn täyttönä sai uudet
 päälliset ja talvehtineet kesäkukat pääsi odottamaan uuden kesän tuloa.

Verenpisarat elokuun lopulla...

Altakastelu parvekeruukussa lumihiutaleen kanssa. Sopivan varjoisa paikka ja tuloksena kaunis kukinta. Varaston oven viereen ripustettuna...syksyylle ja talvelle pitää alkaa etsiä luonnosta jotain näiden tilalle.

Clematis "Pink Flamingo" vietti kesän ruukussa ja talveksi siirtyy penkkiin omalla paikalleen.

Valoa pimeneviin iltoihin

Iltojen hämärtyessä alan etsiä kätköistä ulkovaloja ja kynttilöitä valaisemaan iltaa...puolustaudun aina sillä, että onhan kanariansaarillakin meidän "jouluvalot" kesälläkin.

Tämä marjakasvi hurmasi kauniilla syysvärillään.

Japaninruusukvittenin oranssinpunaiset kukat avautuvat touko–kesäkuun vaihteessa. Syksyllä pensaan alaoksilla erottuvat keltaiset, omenankaltaiset hedelmät. Japaninruusukvitteni on hyvin terve eikä se kaipaa voimakasta leikkaustakaan. Vanhasta pensaasta voi poistaa vuosittain keväällä tai kukinnan jälkeen ränsistyneimpiä oksia. Pensaasta tulee vajaan metrin korkuinen. Versojen kärjet paleltuvat herkästi hangen yläpuolelta, mutta lumen suojassa olleet oksat kukkivat ja tuottavat satoa IV-vyöhykkeellä saakka.

Käyttö: Sitrushedelmälle maistuva ja tuoksuva, muhkurainen hedelmä kypsyy vasta syys–lokakuussa, ja se on kypsänäkin kova. Raa’an hedelmän voi jälkikypsyttää sisällä, jos pakkaset uhkaavat pilata hedelmät. Ne säilyvät huoneenlämmössä useita viikkoja. Hedelmät sisältävät runsaasti pektiiniä, hedelmähappoja ja C-vitamiinia (noin 220 mg/100 g), mutta vähän sokeria. Ne sopivat erinomaisesti mehun, hillon, soseen, viinin ja liköörin valmistukseen. Ennen käyttöä hedelmistä poistetaan haitallisia aineita sisältävät siemenet.
Lajikkeita: hedelmänviljelyä varten on jalostettu vähäokaisia lajikkeita, kuten ’Cido’, ’Sirius’ ja ’Venus’. Laukaassa Keski-Suomessa jalostettu ’Sirius’ tuottaa hedelmiä yksinäänkin, mutta sato suurenee ristipölytyksen ansiosta, kun sen rinnalle istutetaan ’Venus’. Näiden kotimaisten uutuuspensaiden hedelmät kypsyvät jo elokuun lopussa.
Kasvupaikka: aurinko; kasvualusta kuivahko–tuore, runsasravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu (pH noin 6).
Vyöhykkeet: I–III(IV).

.Yksi penkissä odottaa seuraa...sopii hyvin perennojen ja havujen seuraan. Istutusväli 80 cm joten kaksi lisää niin tämä penkki on valmis.

Tuoksuherne

Esikasvatin sisällä ennen ulos vientiä. Liotin siemeniä haaleassa vedessä vuorokauden ja kylvin 2-3 siementä ruukkuun. Muutaman latvoin ja ensi keväänä jätän latvomatta, koska mielestäni lopputulos on parempi....

Osan istutin parvekeruukkuun jotka ei oikein kasva. Kukkimaan nämä isossa ruukussa olevat lähtee vasta nyt elokuun loppupuolella. Ehdottomasti laitan jatkossa...

Istutettu isoon saviruukkuun maanpeittoruusun seuraksi.

Kovin myöhäiseksi kukinta jää sateisena kesänä....

Pienempänä parvekeruukussa pelargonioiden seurana silti kauniina.

Talven varalle

Tästä alkaa mahdoton savotta, mutta tekijä tykkää varsinkin kun sähkölasku saapuu.

...ja työn tuloksen toteaminen juniorin kanssa.

Ruusujani...

Pari kesää sitten työkuvioiden muututtua oli aikaa ylen määrin. Perennapenkit oli vuosien saatossa saaneet kehykset, kun ruukkuihin hankitut tuijat istutettiin penkkiin kasvettuaan liian suuriksi. Talvehvivat hyvin koska ruukut olivat riittävän suuret. Oli aika alkaa laittaa penkkiä uuteen uskoon...

Köynnösruusu  John Cabot joka tulee saamaan tukikehikon hiukan kasvettuaan.

Viikonlopun viettoon...

Näkymä rantasaunan ikkunasta.

Rantasaunan ikkunasta..täällä viipyis vaikka kuinka kauan.

Tyyni kaunis ilta tulossa...rauhaa ja saunomista.

Lämmityspuut saapuvat saunalle..

Hyvin syttyi.

Iltakierron menossa....

Savu nousee ja on niin rauhallista!

Heidän iltapala menossa.

Mökki viikonlopun jälkeen kukkaloisto odotti...

Sateinen kesä sai kärhöt kukkaloistoon...tämän kesän jälkeen oppina runsaampi kastelu kuivina kesinä kärhöille.

Kärhö Rouge Cardinal

Kärhö loistaa vuosivuodelta kauniimpana. Onnistunut kasvupaikka.

Lilja Foxtrot 

Pioni vuosien takaa joten nimeä en muista.

Sipulikukkia ensi kevääseen.

Vihdoinkin penkit alkaa olla tältä erää valmiina, joten pitkään kaipaamani liljat myös tilattu tulppaaneista ja muista puhumattakaan. Tässä yksi tilauslista..

76089	Lilium - 'Ivory Pixie' Lilja	1
76234	Lilium - 'Pearl Lorraine'	1
76341	Lilium - ´Garden Party´ Lilja	2
77061	Lilium - pumilum Pellavalilja	2
77092	Lilium - 'Rosella's Dream'	1
76233	Lilium auratum - 'Gold Band'	1
31064	Allium cernuum - Nuokkulaukka	1
17029	Myöhäinen kerrottu - Tulipa 'Orange Angelique' tulppaani	2
17257	Narcissus - 'Edinburgh' Perhosnarsissi	1
25078	Narcissus triandrus - ´Rip van Winkle´ Orkideanarsissi	1
20058	Narcissus triandrus - ´Thalia´ Orkideanarsissi	1

Sipulikukkia...

Nämä kauniit sipulikukat yllätti ja ansaitsevat paremman paikan penkissä. Olen etsinyt penkin reunaan sopivaa väriä ja lajia nyt sen löytyessä...

Keltalaukka Allium moly
Leviää runsaasti itsestään.

Lehtolaukka

Marjakasvini

Odotan kovasti jo satoa viherherukastani lajikkeena Venny. 

Näitä kaksi pihassamme uudelleen yrittämässä...vuosia sitten kokeilu epäonnistui. Puutarhuri lohdutti, että siitä lajike on parantunut huomattavasti toivotaan niin.

Venny’
Uusi keskivarhainen ja pystyoksainen (ei lamoa!) viherherukka jalostettiin MTT Piikkiön tutkimuslaitoksella. Isojen marjojen ansiosta ’Venny’ tuottaa enemmän satoa kuin ’Vertti’ eivätkä sen marjat varise heti kypsyttyään. Marjat ovat makeat, mutta niissä on enemmän hedelmähappoa kuin muilla viherherukoilla, minkä vuoksi ne sopivat myös piirakoihin. C-vitamiinipitoisuus on erityisen suuri, jopa 240 mg / 100 g marjoja. Vyöhykkeet I–IV(V).

Viherherukat ovat mustaherukan muunnoksia. Kellanvihreät marjat maistuvat mustaherukalle, mutta marjat ovat selvästi makeampia ja aromiltaan miedompia. Linnut jättävät marjatertut yleensä rauhaan – ilmeisesti ne eivät erota vihreitä marjoja vihreistä lehdistä.

Käyttö: Makeat marjat soveltuvat erityisen hyvin tuoreena nautittaviksi, sillä jopa lapset pitävät niistä. Marjat sisältävät erittäin runsaasti C-vitamiinia, Venny-lajikkeella jopa 240 mg / 100 g. Lehdet antavat makua ja tuoksua teehen ja kylmiin juomiin sekä maustavat etikkasäilykkeitä aivan kuten tavallisen mustaherukan lehdet.
Kukinta: Vaaleankeltaiset kukat puhkeavat toukokuussa. Kimalaiset ovat herukoiden tärkeimpiä pölyttäjiä. Ne lähtevät lentoon lämpötilan kohotessa 10–12 asteeseen.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, tuore, keski–runsasravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu (pH 5,5–6,5).
Taimiväli: 200 cm, aidanteessa 100 cm