Marjakasvini

Odotan kovasti jo satoa viherherukastani lajikkeena Venny. 

Näitä kaksi pihassamme uudelleen yrittämässä...vuosia sitten kokeilu epäonnistui. Puutarhuri lohdutti, että siitä lajike on parantunut huomattavasti toivotaan niin.

Venny’
Uusi keskivarhainen ja pystyoksainen (ei lamoa!) viherherukka jalostettiin MTT Piikkiön tutkimuslaitoksella. Isojen marjojen ansiosta ’Venny’ tuottaa enemmän satoa kuin ’Vertti’ eivätkä sen marjat varise heti kypsyttyään. Marjat ovat makeat, mutta niissä on enemmän hedelmähappoa kuin muilla viherherukoilla, minkä vuoksi ne sopivat myös piirakoihin. C-vitamiinipitoisuus on erityisen suuri, jopa 240 mg / 100 g marjoja. Vyöhykkeet I–IV(V).

Viherherukat ovat mustaherukan muunnoksia. Kellanvihreät marjat maistuvat mustaherukalle, mutta marjat ovat selvästi makeampia ja aromiltaan miedompia. Linnut jättävät marjatertut yleensä rauhaan – ilmeisesti ne eivät erota vihreitä marjoja vihreistä lehdistä.

Käyttö: Makeat marjat soveltuvat erityisen hyvin tuoreena nautittaviksi, sillä jopa lapset pitävät niistä. Marjat sisältävät erittäin runsaasti C-vitamiinia, Venny-lajikkeella jopa 240 mg / 100 g. Lehdet antavat makua ja tuoksua teehen ja kylmiin juomiin sekä maustavat etikkasäilykkeitä aivan kuten tavallisen mustaherukan lehdet.
Kukinta: Vaaleankeltaiset kukat puhkeavat toukokuussa. Kimalaiset ovat herukoiden tärkeimpiä pölyttäjiä. Ne lähtevät lentoon lämpötilan kohotessa 10–12 asteeseen.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, tuore, keski–runsasravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu (pH 5,5–6,5).
Taimiväli: 200 cm, aidanteessa 100 cm