Karhunvadelmassa raakileita mukavasti yllättävän paljon.


Sonja-lajike
Runsassatoinen ja erittäin kestävä. Marjat ovat isoja, mustia ja makeita. Marjat poimitaan täysin kypsinä. Kasvi on voimakaspiikkinen. Piikeistä huolimatta pensaat kelpaavat talvella rusakoille, joten suojaus on tarpeen.
Karhunvadelma kukkii valkoisin, näyttävin kukin keskikesällä. Mustat marjat kypsyvät elokuusta alkaen ja satoa saadaan yöpakkasiin asti.
Karhunvatukka ei kärsi tuholaisista samalla tavalla kuin puutarhavadelma, vaan saa yleensä kasvaa rauhassa vattukuoriaisilta.
Kasvualusta
Kasvualustaksi sopii muheva ja runsasravinteinen multamaa. Pitkiksi kasvavat versot kaipaavat tukemista. Kasvi sopii hyvin seinustalle.
Lannoittaminen
Keväällä karhunvadelmaa lannoitetaan vähätyppisellä marjakasveille tarkoitetulla lannoitteella. Kompostiakin voi laittaa muutaman lapiollisen pensaan juurelle. Kasvi viihtyy melko happamassa maassa. Loppukesällä voi antaa marjojen syyslannoitetta.
Leikkaminen
Pitkät versot typistetään keväällä parimetrisiksi ja kuivat varret poistetaan. Marjoja saadaan toisen vuoden versoista.
Karhunvatukan käyttö
Marjat sopivat tuorekäyttöön, pakastukseen, hilloksi, mehuksi ja viiniksi. Lehdistä saa vatsaa rauhoittavaa teetä. Karhunvadelman marjoissa on C-vitamiinia noin 20 mg 100 g:ssa ja runsaasti terveydelle hyödyllisiä flavonoideja ja lignaaneja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti